Smash Smash Asem.
Yritin juuri monen kanssaihmisen tavoin marssia Marskia, mutta se ei tullut kyseeseen.
Enemmän poliiseja kuin tiesin Helsingissä olevan, painosti motiiveja kyselemättä läsnäolijat Mannerheimintien myötäisesti etelää kohti, kunnes Stockmannin kohdalle muodostettu uusi barrikadi sulki tien ja paimensi osallistujat Virgin Oil Co:n eteen. Poliisin kaksi rintamaa muodostivat jykevän kaaren liikkumisen estämiseksi. Kaivopihan puolelta marssi paikalle uusi poliisijoukko, joka aitasi jäljelle jääneistä mielenosoittajista, parista eksyneen näköisestä sivullisesta ja parista valokuvaajasta koostuneen areenallisen; jotkut tosin ehtivät muurin ulkopuolelle ja muutama ketterämpi poistui kaiteen yli vaihtoehtoreittiä. Poliisibussi ajoi paikalle ja Mannerheimintien puoleinen kaari avautui, luoden polun bussille. Motin ulkopuolelle jäänyt väkijoukko vihelsi ja hihkui hämmästyksestä, kun julkisesti näkemyksensä esittäneet ja sellaisiksi luullut sivulliset ohjattiin mellakkakilpien ja tonfain lomassa busseille. Olisipa minulla näyttää kuva siitä, miten poliisit nojautuivat taaksepäin kilvet aggressiota kohtaamaan nostettuina, kun mies nosti kameran heitä kuvatakseen. Tai kuva nuoresta pojasta, joka käveli karkean kokoisten aseistettujen ja panssaroitujen tuomareiden lomassa kuvia näpsien; mutta vain tovin. Tarvitaan runoilija kuvaamaan sitä, kuinka jämäkästi pampulla voi osoittaa tuntematonta ihmistä, jolla on asiaa, tai jolla ei ole asiaa. Kuvia löytyy luultavasti netistä. Itse saanen pian ystäväni puhelimella näppäämiä otoksia.
Ajattelen tottumuksen hybristä, röyhkeyttä mennä olettamissa kolmen tai kymmenen metrin päässä seisovista ihmisistä niin pitkälle, että heidät voidaan pakottaa pois yhteisiltä kaduilta joukkona, joka on leimattu fantasialla vastaavasta joukkofunktiosta kuin minkä jokainen poliisi kykeni omalla kohdallaan kuvittelemaan. Sekalaisen ja paimennetun ihmisjoukon mielikuvitus ei yltänyt samaan monumentaalisuuteen. Poliisin haukkuminen natsiksi on tämän monumentaalisen muototajun aliarviointia.
posted by Käsityöläinen at 12:50 ap.
4 Comments:
Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki poliisille! Helsinki ei ole remonttikunnossa ja yhtään laukausta ei ammuttu. Lopputulos on parempi kuin mitä kukaan olisi osannut odottaa. Muun hyvän lisäksi anarkistien miekkari ensin vei julkisuuden kommunistien miekkarilta ja sitten itse floppasi täysin.
Mitähän näillä mielenosoituksilla ajetaan takaa? Luuleeko joku oikeasti, että pitämällä suomessa mielenosoitusta ja riehumalla ja rikkomalla paikkoja saavutetaan työläisten oloihin jotain parannusta Kiinassa? Siis haloo! Eiköhän tässäkin ollut loppujen lopuksi taustalla ainoastaan se, että on niin helvetin kiva vaan riehua ja rikkoa toisten omaisuuttta ja kaiken pitäisi olla yhteistä.
Poliisi onnistui tehtävässään hienosti. Anarkistit eivät päässeet tuhoamaan muiden omaisuutta. Olin paikalla ja poliisi "paimensi" minuakin, mutta miksi olisin suuttunut siitä? Kiitin poliiseja hyvästä työstä ja pääsin pian poistumaan. Mieluummin näin kuin niin, että anarkistit olisi päästetty töhrimään ja vandalisoimaan ja aiheuttamaan sekasortoa, kuten olivat itse etukäteen ilmoittaneet.
Jos anonyymi aikoi töhriä paikkoja siten tuli kaikeksi onneksi paimennetuksi, hyvä niin. Omalla kohdallani näin ei ollut.
Anarkismin panin heittomerkkien sisään, sillä epäilen itseään anarkisteiksi kutsuneiden mielenosoittajien olevan vallantunnustajia vallasta kieltäytyjien sijaan.
Mielenosoittaja, jolta ystäväni kysyi mistä mahtaa olla kysymys vastasi, että hän oli mukana ilmaisemassa tukensa mielipiteenilmaisun vapaudelle. Tällä kohden oletus halusta särkeä paikkoja ei siis pidä paikkaansa. Kukaan ei ainakaan minulle väittänyt haluavansa niin tehdä. En näe syytä epäillä mielenosoittajan vilpittömyyttä.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että mielenosoitus floppasi. Saattaa olla myös niin, että poliisi teki 'hyvää työtä'; olen vain työn tarpeesta tällä kohden kovasti eri mieltä.
Lähetä kommentti
Links to this post:
Luo linkki
<< Home